Osa joukkueista oli jo ehtinyt ensimmäisen pelinsä pelata, ja nyt he istuivat kaikessa rauhassa glögikuppostensa äärellä katsomossa seuraamassa muiden pelejä. Joku oli virittänyt nuotion, ja sulatteli siinä tuiskun jäätämiä kasvojaan.
Azlamadazgan Kosmisten Pallonsyöjien kisa oli kuitenkin kesken. Ryhmyt vilahtelivat niin heidän kuin vastapuolen pelaajienkin ympärillä. Väistöliikkeitä tehtiin suhahtavien äänten saattelemana. Toisinaan joku huusi ohjeita muille. Katsomo, tai ainakin ne, jotka katsoivat ylös päin, henkäilivät välillä yllättyessään oudoista liikkeistä, joita väistämään kykenevät tekivät luudillaan.
Chegere von Zlamadr oli hukassa. Ei onneksi fyysisesti, mutta henkinen puoli harhaili vähän siellä sun täällä. Muut joukkuelaisista tekivät kovasti töitä, mutta hänellä ei ollut palloa, jota lyödä tahi väistää. Hän oli etsijä, jonka ainoa tehtävä oli löytää sieppi ja siten päättää ottelu. Tietenkin sieppi oli kaikkein pienin pallo, jota ei olisi nähnyt ultrazoomaimellakaan. Chegere olisi tahtonut silti ottaa yhden sellaisen mukaansa kentälle. Jos hän olisi kytkenyt ultrazoomaimeen vielä paikallistamiskoordinaatiston, ghyeqnin, hän olisi löytänyt siepin paljon helpommin ja nopeammin. Toju oli kuitenkin kieltänyt ne, samoin kuin muut azlamadazgalaisen perusvälineistön. Ensin hän oli yrittänyt tehdä kiellettyjen esineitten listaa, mutta sen kasvaessa yli puolimetriseksi hän päättikin tehdä listan sallituista esineistä. Suoraan sanottuna kyseiset esineet olivat luuta, peliasu ilman erikoisominaisuuksia (eli mitään, mitä hän ei hyväksynyt - azlamadazgalaisista kun itsesuuntautuva oijqe ei ollut erikoisominaisuus) ja mahdollisesti pelilasit estämään viiman käymistä silmiin. Ei siis järin häävi varustus.
Chegeren pohtiessa ankarasti, mistä löytäisi pienen, kimaltavan siepin, jota hän ei ollut ikinä edes nähnyt muualla kuin kuvissa, jotain välähti hänen silmiensä nurkassa. Tietenkin, kaikki tärkeä välähtää aina silmännurkassa, sen tietää jokainen Azlamadazgasta kotoisin oleva tai kliseitä lukenut. Kepeällä turbopyörähdyksellä etsijä käänsi luutansa kohti välähdystä. Hitaasti kuin saalistava manaatti hän lähestyi katsomon mielestä tyhjää kohtaa kentän keskellä, kolmensadan metrin korkeudella maasta. Oliko välähdys se, miksi Chegere sitä luuli? Voisiko siellä olla sieppi? Ehtisikö hän saada sen kiinni ennen vastapeluria, joka haravoi katseellaan toistaiseksi fanilaumaansa?
Jännitys tiivistyi Chegeren ruuansulatuselimistön sivuonteloon hänen lähestyessään hitaasti, mutta sitäkin varmemmin kohdettaan...
____________
Eli Chegere hoi, kirjoita se esittely niin ollaan valmiita <3
Pöö! nominal tässä terve! Tulin urkkimaan teidän sivuja, kun oli tylsää (:
ReplyDeleteTää oli ihana! :DD Hajoilin hulluna. "Tietenkin, kaikki tärkeä välähtää aina silmännurkassa, sen tietää jokainen Azlamadazgasta kotoisin oleva tai kliseitä lukenut." ja sit toi saalistava manaatti hahahahahh :DDDD
(btw miks tänne ei voi kirjottaa anonyyminä, ihan tylsää)